Siirry sisältöön

Luontodirektiivin sisävesilajien suojelun taso

Päivitetty: 27.10.2023

Tiivistelmä

Noin kaksi kolmannesta EU:n luontodirektiivin Suomessa esiintyvien sisävesilajien suojelutason arvioista on suotuisia. Vastaavasti noin viidenneksessä arvioista suojelutaso on riittämätön ja lopuissa huono. Vaikka suuri osa arvioista ehdottaakin riittämätöntä tai huonoa suojelutasoa, on luontodirektiivin sisävesilajien suojelutaso kuitenkin suhteellisesti parempi kuin useimmissa muissa elinympäristötyypeissä. Suojelun tasossa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia raportointijaksojen välillä, joskin huonon suojelutason arvioiden osuus on hieman kasvanut.

Tila: Huono
Suunta: Vakaa

Tila

Indikaattorin tila on huono. Tila on määritetty viimeisimmän raportoinnin perusteella suhteessa siihen tavoitteeseen, että luontodirektiivin liitteiden kaikkien sisävesilajeille tehtyjen arvioiden tulisi olla suotuisalla suojelutasolla (ks. Tietoa sivustosta ja Indikaattorin laskenta).

Boreaalisella vyöhykkeellä 27:stä sisävesilajista 16:n suojelutaso oli viimeisimmän direktiiviraportin mukaan suotuisa (ks. Tietoa sivustosta ja Indikaattorin laskenta), kuuden riittämätön ja neljän huono. Lajeista viisi on arvioitu myös alpiiniselta vyöhykkeeltä, jossa neljä niistä ovat suotuisalla ja yksi huonolla suojelutasolla.

Kehitys

Indikaattorissa ei ole havaittavissa kokonaismuutosta eri raportointikausien välillä, joskin huonon suojeltutason arvioiden olevien osuus on hieman kasvanut eri raportointijaksojen välillä. Pieni osuus heilahtelusta selittyy sillä, että eri raportointijaksoilla on muutaman lajin poikkeamia siinä, kuinka monesta lajista on ollut saatavilla riittävät tiedot arviointia varten.

Merkitys

Indikaattori sisältää 27 eri eliöryhmiin (nisäkkäät, kalat, sudenkorennot, nilviäiset, äyriäiset, putkilokasvit ja sammalet) kuuluvaa lajia, joita esiintyy niin järvissä ja lammissa kuin virtavesissäkin. Yli puolet lajeista on selkärankaisia eläimiä. Selkärangattomiin kuuluu kuusi hyönteistä, kaksi nilviäistä sekä yksi äyriäinen. Eläinten lisäksi luontodirektiivin lajeihin lukeutuu kaksi sisävesien kasvilajia ja neljä sammalta.

Indikaattori kuvaa luonnonsuojelullisesti erityisen merkityksellisiksi katsottujen lajien kantojen, levinneisyysalueen ja elinympäristön laadun kehitystä. Indikaattori kertoo siitä, pystytäänkö luonnonsuojelutoimin sekä luonnonvarojen kestävämmällä käytöllä turvaamaan näiden lajien suotuisa suojelutaso. Suojelutaso on suotuisa, jos laji on elinkelpoinen luontaisilla elinalueillaan ja säilyy sellaisena myös pitkällä aikavälillä. EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on, että vähintään 30 prosenttia lajeista, joiden suojelun taso ei tällä hetkellä ole suotuisa, saavuttaa suotuisan suojelun tason vuoteen 2030 mennessä.

Lähteet

Tausta-aineisto

Indikaattori perustuu Euroopan unionin luontodirektiivin Suomen maakohtaisiin raportteihin kolmelta eri raportointijaksolta (2001-2006, 2007-2012 ja 2013-2018). Raporteissa arvioidaan useiden eri lajien suotuisan suojelun tasoa perustuen lajien levinneisyysalueen laajuuteen, arvioituun populaatiokokoon, habitaatin määrään ja tulevaisuusnäkymiin perustuen. Yhdelle lajille voidaan arvioida suojelutaso usealle vyöhykkeelle (boreaalinen, alpiininen ja itämerellinen) 

Raporteissa arvioidut lajit ovat listattu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II, IV ja V. Liitteessä II luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, alalajit tai lajiryhmät, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -alueverkosto).  Liitteessä IV on kuvattu yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, alalajit tai lajiryhmät, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Liitteessä V listataan puolestaan yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit tai lajiryhmät, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä sillä ne eivät saa vaarantaa lajin suojelutasoa.

Luontodirektiivin liitteen lajeista tähän indikaattoriin on valittu vain lajit, joiden ensisijaiseksi elinympäristöksi on viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu jokin sisävesielinympäristö.

Indikaattoriin sisällytetyt EU:n luontodirektiivin liitteiden lajit (suluissa suojelutaso arviointialueittain):

Euroopanmajava – Castor fiber (boreaalinen: suotuisa)
Saimaannorppa – Pusa hispida saimensis (boreaalinen: epäsuotuisa, huono)
Saukko – Lutra lutra (boreaalinen: suotuisa; alpiininen: suotuisa)
Harjus – Thymallus thymallus (boreaalinen: ei määritetty, alpiininen: suotuisa)
Kivisimppu – Cottus gobio (boreaalinen: suotuisa)
Lohi – Salmo salar (boreaalinen: suotuisa; alpiininen: suotuisa)
Miekkasärki – Pelecus cultratus (boreaalinen: suotuisa)
Muikku – Coregonus albula (boreaalinen: suotuisa)
Nahkiainen – Lampetra fluviatilis (boreaalinen: suotuisa)
Pikkunahkiainen – Lampetra planeri (boreaalinen: suotuisa)
Siika – Coregonus lavaretus (boreaalinen: suotuisa; alpiininen: suotuisa)
Toutain – Aspius aspius (boreaalinen: suotuisa)
Idänkirsikorento – Sympecma paedisca (boreaalinen: suotuisa)
Kirjojokikorento – Ophiogomphus cecilia (boreaalinen: suotuisa)
Lummelampikorento – Leucorrhinia caudalis (boreaalinen: suotuisa)
Sirolampikorento – Leucorrhinia albifrons (boreaalinen: suotuisa)
Täplälampikorento – Leucorrhinia pectoralis (boreaalinen: suotuisa)
Viherukonkorento – Aeshna viridis (boreaalinen: epäsuotuisa, riittämätön)
Jokirapu – Astacus astacus (boreaalinen: epäsuotuisa, riittämätön)
Jokihelmisimpukka – Margaritifera margaritifera (boreaalinen: epäsuotuisa, huono; alpiininen: epäsuotuisa, huono)
Vuollejokisimpukka – Unio crassus (boreaalinen: suotuisa)
Hentonäkinruoho – Najas tenuissima (boreaalinen: epäsuotuisa, riittämätön)
Notkeanäkinruoho – Najas flexilis (boreaalinen: epäsuotuisa, riittämätön)
Hiuskoukkusammal – Dichelyma capillaceum (boreaalinen: epäsuotuisa, riittämätön)
Kourukinnassammal – Scapania carinthiaca (boreaalinen: epäsuotuisa, huono)
Lapinsirppisammal – Hamatocaulis lapponicus (boreaalinen: epäsuotuisa, riittämätön)
Puroharasammal – Hygrohypnum montanum (boreaalinen: epäsuotuisa, huono)

Indikaattorin laskenta

Indikaattorin eri suojelutasojen osuudet perustuvat suoraan Euroopan unionin luontodirektiivin raportointijaksojen tuloksiin. Luontodirektiiviraportoinnissa arviointi on toteutettu EU:n luonnonmaantieteellinen aluejaon mukaisesti erikseen alpiiniselle, boreaaliselle ja itämerelliselle vyöhykkeelle. Sisävesien lajistoa käsittelevään indikaattoriin on näistä käytetty sekä boreaalisen, että alpiinisen vyöhykkeen arvioinnin tuloksia.

Luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajeista on valikoitu mukaan vain sisävesien lajeja (ks. Tausta-aineisto). Tunturipaljakan sisävesien lajit ovat jätetty pois tästä tarkastelusta, sillä ne ovat sisällytetty luontodirektiivin tunturilajistoa koskevaan indikaattoriin. Lähteenä lajien käyttämille elinympäristöille käytettiin viimeisintä uhanalaisuusarviointia, jonka yhteydessä on määritetty ensisijaiset elinympäristöt yli 20 000 lajille.

Indikaattoria varten on laskettu suotuisan suojelutason arvioiden osuus kaikista arvioista kullakin kolmella raportointijaksolla. Arviot voivat sisältää useamman arvion samalta lajilta, jos laji on arvioitu erikseen boreaaliselle ja alpiiniselle vyöhykkeelle. Osuus ei siten ole suotuisalla suojelutasolla olevien lajien osuus kaikista lajeista, vaan suotuisella tasolla olevien arvioiden osuus.

Viimeisimmän raportointijakson (2013-2018) suotuisalla suojelutasolla olevien arvioiden osuus määrittää suoraan indikaattorin tilan suhteessa siihen tilanteeseen, että kaikki arviot olisivat suotuisalla suojelutasolla. Täten kaikki poikkeamat tilanteesta, jossa kaikki arviot ovat suotuisan suojelutason tilanteessa, laskevat indikaattorin tila-arviota (ks. Tietoa sivustosta).

Indikaattorin kehitys puolestaan lasketaan sen perusteella, että kuinka suotuisalla suojelutasolla olevien lajien osuus on muuttunut eri raportointijaksojen yli. Kehityskulun arviointi on toteutettu binomijakauman mukaisella yleistetyllä lineaarimallilla.

Kysy lisätietoa

Ulla-Maija Liukko

Ulla-Maija Liukko

Ryhmäpäällikkö, erikoissuunnittelija (Syke), uhanalaisuusarvioinnit, direktiiviraportointi

ulla-maija.liukko@syke.fi

+358 295 251387

Jari Ilmonen

Projektipäällikkö (Metsähallitus), Sisävesilajisto

jari.ilmonen@metsa.fi

+358 206 394178

4 indikaattoria